Oli aivan uskomattoman hieno fiilis tulla Suomeen kesäkuun alussa koko perheen voimin, sattuipa vielä helteinen ja aurinkoinen kesäpäivä meidät ottamaan vastaan. Tarkkaan ennenkin aistineena hedonistina ja kesäihnisenä en ollut koskaan nähnyt värejä kotimaassamme niin kirkkaina, tuntenut hengittämäämme ilmaa niin raikkaana ja nauttinut niin syvästi kärpäsen surinasta kesäsäässä tai lokin kirkunasta merimaisemassa. Puhumattakaan siitä kuinka ihana on ollut halata jokaista tapaamaamme tärkeää ja rakasta ihmistä ja käydä rakkaissa paikoissa, joista huhtikuussa lähdimme niin lopullisen tuntuisesti. Mieheni palasi Shanghaihin Suomen työmatkaltaan jo viikko sitten ja jäin tyttöjemme kanssa äitini luo Harjavaltaan, josta yllä oleva kuvakin on napsaistu. Niin ihanaa kuin täällä onkin olla, on meille todella rankkaa olla erossa ja tietää sen kestävän neljä viikkoa. Tiedän monien Shanghaissa asuvien perheiden olevan pidempiäkin aikoja erossa ja kestävän sen. Olemme tottuneet aina olemaan kovin paljon yhdessä ja tekemään asioita urheilusta arkirutiineihin yhdessä. Pisin aika erossa toisistamme koko ensi viikolla täyttyvän kuusitoistavuotisen yhteisen matkamme aikana on vajaat kaksi viikkoa tämän vuoden alussa, kun mieheni matkusti Kiinaan nykyistä työtehtäväänsä varten. Siksi en voi välttyä ajattelemasta haluanko tehdä tällaista enää koskaan. Olin valmiiksi ajatellut olevani tyttöjen kanssa Suomessa pidempään myös joululomalla.
Olen kalenteroinut kivoja tapaamisia ystävien kanssa viikoiksi, jotka vietämme Suomessa, syönyt himolla suomalaista puhdasta ruokaa ja lähtenyt siskon kanssa sateeseenkin lenkille vain koska voin eikä se ole terveydelle haitallista :D Yllä oleva kuva on muuten auringonlaskettua Tampereen kesäyöstä. Neljävuotiaan tyttäremme kanssa olemme kilpaa kehuneet kuinka ihana Suomi on ja hän olisi ulkona KOKO AJAN. Shanghain pimeiden iltojen ihmetyksenä hän ei myöskään tulisi ulkoa sisälle ja menisi illalla nukkumaan, koska aurinko paistaa.
Vauvamme alkoi maistella kiinteitä jo Shanghaissa luomukasvisten, hedelmien ja marjojen muodossa. Suomeen säästin suosiolla kananmunan, lihan, kanan ja kalan maistelut puhtauden ja mahdollisten allergioiden ilmenemisen vuoksi. Pääsimme Harjavallassa neuvolaankin puolivuotiaamme kanssa ja hän sai onneksi MPR-rokotteen, joka olisi muuten jäänyt odottamaan joulua ja lomaamme Suomeen silloin. Oli aivan ihanaa antaa vauva oman kouluaikaisen herttaisen terveydenhoitajani syliin tutkittavaksi ja mitattavaksi. Shangahaissa vauva punnitaan, mitataan ja pulssi sekä verenpaine katsotaan aina, kun olemme lääkärikäynnillä. Suomen käynneillä yritämme kuitenkin ottaa tarvittavat rokotteet, vaikka hyvää hoitoa olemme Shanghaissakin saaneet vauvan potiessa toukokuun silmätulehduksia.
Ayiltamme saimme koko perheen ollessa poissa Kiinasta kuvia ja videoita koirapohistamme. Kuvassa Odin makoilee ayille lupaamassamme vierasvuoteessa :D. Nyt mieheni onkin koirien luona niistä huolehtien. Muistinko aiemmin kertoa, että koirille jouduimme Shanghaissa ottamaan uudelleen rabiesrokotteet, vaikka ne oli juuri Suomessa otettu leimattujen todistusten kera. Koirat saavat myös aimoannoksen loishäätöjä sydänmatolääkke Heartguardin kerran kk, puutiaishäätö Bravecton kerran 3 kk ja loislääke Drontalin kerran 3 kk. Rekisteröintiprosessi on meillä edelleen kesken, sillä olemme odottaneet allekirjoitettua vuokrasopimusta takaisin Hollannista vuokraemännältämme.
Ihaniakin asioita on tekeillä kuten loman suunnittelua lokakuun ensimmäiselle viikolle Kiinan kansalliselle vapaalle ja saimme tietää, että aivan ihana tuttavaperheemme olisi muuttamassa kesän jälkeen Shanghaihin <3
Hyviä asioita kohti ja kaikesta mahtavasta täällä Suomen suvessa nauttien,
Tiina
Kommentit
Lähetä kommentti