Vietnam.

Meidän ekan kiinalaisen uuden vuoden getaway ja lämpöloma. Noh, se ehti olla sitä kolme päivää kunnes esikoisemme sai korkean kuumeen, päänsäryn ja vatsaoireet, joiden takia on nyt oltu paratiisin auringolta varjossa kolme päivää eikä loppua näy. Kansainväliseen sairaalaan menimme vietnamilaislääkäriä ja tulkkia tapaamaan tänään puhtaasta huolesta ja siitä, että tyttäreemme alkaa olla tykitettynä kaikki nestemäinen kipulääke, joka täällä oli mukanamme. Saarta piti lähteä kiertämään ja viereisestä vesipuistosta nauttimaan, kun suomalainen ystäväperheemme Suzhousta saapui tänne alkuviikosta. Suunnitelmat vaihtuivatkin karanteeniin ja päivittäiseen vuorottelukäyntiin hoitaa omaa päätä tunti sportatessa tai yksivuotiaamme energiaa hotellihuoneen ulkopuolella purkaessa. Paljon on reissattu ja nyt on oikeasti eka kerta, kun jonkun meistä terveydentila muuttaa täysin lomasuunnitelmamme. Ajatus siitä, että on sitä sairastettu neljän seinän sisällä talvisessa Suomessakin tai vastaavasti Shanghaissa, meinaa väilillä unohtua kun saa vain piipahtaa odottamaamme lomaparatiisiin sen oman tunnin päivässä. Huumori meinaa välillä loppua ja uusi Vietnamin sota syttyä, mutta välillä pilkahtaa mielihyvä Aasian kauniin punaisesta auringonlaskusta parvekelasin läpi tai mieltä ja kehoa hellivä lämpö sen oman tunnin aikana ulos pistäytyessä.

Tärkeintä tietysti saada kuntoon rakas tyttäremme, vaikka niin turhamaiselta ja itsekkäältä tuntuu haaveilla olla tuolla ulkona hänen suurimman toiveensa odottaessa loputtomasti täyttymistään - päästä taas pihalle lämpöön uimaan <3

Ainoa mielikuva Vietnamista rajoittuu tällä hetkellä maahantulotarkastukseen, josta meitä ei printaamattomien paluulippujen (!) takia meinattu päästää maahan, huonosti englantia puhuvaan kiinalaisten ja venäläisten suosimaan resorttiin ja joka iltaiseen hermeettisen suuren uima-altaamme reunalla tapahtuvaan robottiesitanssiin kovaa soivan musiikin tahdissa ja hotellin käytävillä balalaikan säestämään puhutteluun sitkeästi venäjäksi meille. Huonepalvelun ruokatarjonta alkaa olla turhankin tuttu. Tämän kaiken päälle itkin vietnamilaisen hotellityöntekijän rauhoitellessa samalla minua ja tytärtäni pilalle menneestä lomastamme ja matkastamme sairaalaan, josta tuliaisena saimme pari päivää lisää lääkettä ja rohtoa vuotistorataan kuumeen ja päänsäryn kanssa.

Sian vuosi alkoi vähän röhnätessä, leppoisampaa oleilua odotellessa,

Tiina

Ps. Aasiassa juhlitaan yleisesti kuun kiertoon liittyvän eläimen vuodenvaihtumista. Ilotulitteita ei ainakaan Vietnamissa paukkunut, mutta perinteistä lohikäärmekarnevaalia ja toivomuspuita näimme täällä Shanghain tyyliin. Ainiin ja täällä kaukana muuten kasvaa pippuri! Valitettavasti myös meidän kaikkien käyttämä muovi on löytänyt tiensä näille kauniille rannoille vaikkakin täällä sitä siivotaan turistien nähtäviltä niin ahkerasti, että sitä on vaikeaa ehtiä nähdä.