..ja aika on vierähtänyt siivillä viime kirjoituksestani. Japanin lomamme jälkeen on kuukaudessa tapahtunut aivan kauheasti. Olimme mieheni työpaikan järjestämällä parin päivän reissulla vuorilla ja bambumetsissä LinAnissa lähellä Hangzhouta mukanamme ihana ayimme ja kuskimme. Ja heti sen jälkeen vietimme huikean sunnuntaipäivän Shanghain F1-kisoissa Jiadingissa tunnin matkan päässä meiltä Valtteria ja Kimiä kannustamassa. Sitten meille tulikin ystäväperheemme kylään ja heidän kanssaan matkustimme Shanghain ihailun ja täällä Pudongin puolelle jokea sijaitsevan Disney Resortin lisäksi Pekingiin. Paljon tuli siis koettua ja nähtyä yhdessä lyhyessä ajassa!
Yllä olevat kuvat on Kiinan muurilta ja alla olevat Kielletystä kaupungista
Peking oli aivan mahtava kokemus! Erityisesti uskomaton Kiinan muuri ja melkeinpä vieläkin käsittämättömämpi kompleksi Kielletty kaupunki tekivät minuun isosti vaikutuksen. Söimme myös legendaarista Pekingin ankkaa, jonka kokki itse leikkeli meille silmiemme edessä kukasta muotoilluiksi syötäviksi paloiksi. Sanat kertovat tälläkin kerralla enemmäin kuin kuvat, joihin on mahdotonta saada vangituksi kaikkea nähtyä ja koettua.
Kiinalaisen yksisarvisen vartioima kesäpalatsi
Taivastemppeli
Tämän kaiken touhun keskellä meidät kohtasi viime viikolla vähän varkain eteemme hiipinyt vapun lomaviikko, jonka vietimme Shanghaissa, vaikka pienessä ja ainaisessa reissupoltteessa katselimmekin nopeita lähtöjä esim. Koreaan tai Taiwaniin. Onneksi jäimme tänne, sillä tekikin hyvää nauttia kiireettömästä Shanghain helteestä ja hyvästä ilmanlaadusta ystävien kanssa ihan lähiympäristössä muun muassa vappubrunssilla ja Shanghaissa sijaitsevalla rannalla käyden. Huom.! Nyt ei puhuta uimarannasta ja kokemus oli vähintäänkin hämmentävä. Kenelläkään ei ollut uima-asua päällään siitä puhumattakaan, että uimaan olisi saanut mennä. Aidoilla rajattu hiekkaranta oli täynnä ihmisiä ja varjoisana lepopaikkana toimi äänekäs halli, jossa kaikui melkoinen sekameteli. Vessojen osalta oli tarjolla pelkkä paikallinen kyykkymalli, ilman paperia ja saippuaa tietenkin. Kuinka voikaan muuten olla edes mahdollista vuoden täällä asumisen jälkeen olla ottamatta mukaan saippuaa, käsipyyhettä tai omaa paperia 😆✌🏻. Eväät ja käsidesiä sentään oli, vaikka termarikahvit unohtuikin lähtiessä keitellä mukaan. Shanghaissa on kuulemma toinenkin ranta, mutta puhuttiin ystävien kanssa, ettei heti ensi viikonloppuna mennä 😁.
Kun ajelimme vuorille ja bambumetsiin 3-4 tuntia suuntaansa mietin monta kertaa mistäköhän kuskimme ja ayimme mahtavat etupenkillä puhella. Mieheni työpaikan kiinalainen assistentti kertoikin minulle tietävänsä mitä kuskimme minusta ajattelee, kun hänelle asiaa pohdiskelin :D. Helpotuksekseni kuulin, että kuskimme Yao pitää minua rentona tyyppinä ”Mama is outgoing” ja on kuulemma itsekin rentoutunut ihmisenä seurani vuoksi :D! Hän oli myös sanonut, että pitää tavastamme asettaa lapsille rajat ja on kuulemma huomannut autossa usein kiukuttelun loppuvan seinään, kun pysymme kovana. Kiinassa ilmeisesti olisi yleisempää antaa periksi ja lahjoa, jolloin epätoivottua käytöstä olisi tiedossa vain lisää.
Rappusten kapuamisen lisäksi muurilla ja vuorilla tuli mentyä erilaisilla narskuvilla tuoli- tai koppihisseillä sekä ränniliukurilla. Pienin tietysti kulki mukana rinkassa kaikissa hullutuksissa🙈. Yläilmoissa vaappuvalla näköalalasisillallakin tuli käytyä..
Poimittiin retkellä bambunversoja, jotka Duan valmisti meille kotona - oli muuten aivan uusinta herkkuani!
Olen viime aikoina oppinut, että todella monissa maissa on ayieja. Luulin tämän olevan aivan erityinen asia expateille täällä, mutta kuulemma esim. Brasiliassa ja Turkissa täysin keskiluokkaisilla perheillä on ayit ja jopa ayiella saattaa olla ayit ayi-yhteisöstä, jotta ayit pääsevät itse tekemään päivisin työtään. Kaikille ei tule siis kodinhoidollisesti olemaan yhtä iso shokki palata täältä jonakin päivänä kotiin kuin meille :D! Toki täällä on myös perheitä, joilla ayi käy vain muutaman tunnin viikossa esim. siivoamassa tai on perheitä, joilla ei ole ayia ollenkaan.
Kaiken reissailun, vieraiden houstauksen ja lomailun keskellä olemme syöneet paljon ja aivan liian hyvää ruokaa. Mainittakoon tosin poikkeuksena se vuoristoloma, jolla elin itse kaksi päivää kuivahedelmillä, pähkinöillä ja viinillä, kun en totaalisen perinnekiinalaisista maalaispöydistä tohtinut syödä esim. koko työporukan päivän kiinalaisissa vessoissa rypemillä pesemättömillä käsillä rypyttämiä dumplingeja. Ayimme syötti käsin hyvällä ruokahalulla maiskuttanutta 17 kuukautista China-girliämme, jolle tuo hyvin autenttinen kiinalainen maistui. Tätä kokemusta lukuunottamatta söimme ja saimme vain toinen toistaan parempia kiinalaisia Lazy Susaniksi kutsutulla lasilevyllä pyöriviä kiinalaisia ruokalajeja, joita napsitaan puikoilla niin, että tulee lopulta pöydästä noustessa vatsan painaessa yllättyneeksi miten paljon sitä tulikaan syötyä 😁.
Tiesittekös muuten, että Kiinan kansalliskukka on pioni? En minäkään olisi tiennyt tätä ja montaa muuta mielenkiintoista asiaa, jotka Pekingin oppaamme meille pääkaupungissa kertoi.
Kiinalaisin terveisin,
Tiina
PS. En koskaan voinut kuvitella näkeväni niin paljon aasialaisia Suomi-faneja kuin Formuloissa :D
Kommentit
Lähetä kommentti