Joulukuun puuhia ja pyhät Vietnamissa




Joulukuu vilahti täysin salakavalasti ohitsemme. Marraskuun viimeisenä lauantaina juhlimme isänmaatamme Shanghain suomalaisten kesken. Juhlat järjestettiin nyt kaiketi viimeistä kertaa legendaarisessa Fairmont Peace hotellissa Bundilla, sillä expatit täällä alkavat käydä vähiin. Seuraavana vuonna juhliin on valittava jotkin pienemmät tilat tämän elokuvissakin esiintyneen vanhanajan charmia pulppuavan hotellin sijaan. Teetimme tietysti mieheni kanssa räätälillä puvut ja linnanjuhlien tapaan pukeutuminen, asusteet ja kampaukset ovatkin yksi juhlien kiinnostavin juttu! Vaatteiden teetättäminen räätälillä on täällä edullista ja siksi sitä mahdollisuutta on itsekin halunnut täällä käyttää. Meillä on luottoräätäli, jota olen tainnut blogissa kehua aiemminkin. Saimme ystäväni kanssa nauttia todellisesta hemmottelusta, kun laitatimme vieläpä meikit ja hiuksetkin yhdessä Starbucksin kahvia hörppien ja jutustellen 🙈.



Kuva: Elina Uusitalo

Joulukuun alussa vietimme myös kuopuksemme kaksivuotissynttäreitä ja kutsuimme kotimme täydeltä Shanghain ystäviä yhdessä juhlimaan. Juhlat on täällä niin paljon helpompaa järjestää, kun kotona on apua. Juhlat olivat ihanat ja täällä rakastan sitä, että ne voivat olla samalla lasten juhlat ja aikuisten illanistujaiset. Juhlien jälkeen kaksivuotiaamme aloitti siskonsa kanssa samassa koulussa ja osuvasti pääsi jääkarhun pentujen luokalle ainoana sinisilmäisenä vaaleahiuksisena lapsena. Koulunaloitus on sujunut hyvin ja hän selkeästi nauttii aktiviteeteista sekä tutkiskelee hyvällä itsetunnolla uutta ympäristöään. Toki myös vähän näin uuden elämänalkuun ikävääkin potien. Opettaja on kiinalainen täydellistä brittienkkua puhuva aivan ihana ihminen ja apuopettajina hyörii useampi mukava kiinalainen. Kuulemma ennakkoluulottomasti tyttäremme kömpii kaikkien syliin halipulaansa täyttämään. Onkin mahtavaa, että hän pystyy kiinaksi ilmaisemaan tarpeensa, vaikka hänelle englanniksi vastataankin. Helpottaa huimasti koulunaloitusta! 




Loma Vietnamissa




Jouluksi ja uudeksi vuodeksi matkustimme Vietnamiin Nha Trangiin sen sijaan, että olisimme matkanneet Suomeen perinteiden ja perheen pariin. Vuodentakaista kiinalaisen uudenvuoden kokemusta ja sairaskertomusta Vietnamin Phu Quocista saimme nyt onneksi paikata kaikin puolin onnistuneella lomallamme. Aikaisemman Vietnam-kokemuksemme tapaan myös Nha Trangissa liikenteessä kaikki ajoivat autoilla ja mopoilla ohi oikealta, vasemmalta ja keskeltä ilman mitään logiikkaa tai liikennesääntöjä. Sympaattiset värikkäät kalastusalukset täyttivät meret ja kalastus onkin paikallinen pääelinkeino. Elimme siis loman tuoreilla ja herkullisilla merenantimilla! Paikallinen erikoisuus oli muuten kulhoveneet, joilla ihmiset soutelivat vesille. Ei näyttänyt kätevältä, mutta hauskalta kyllä :D! Nyt saimme todenteolla nauttia myös edelliseen lomaamme verrattuna aivan ihanasta vietnamilaisesta ruuasta nuudelikeittoineen, merenelävineen, tuoreine hedelmineen ja ihanine mausteineen. 





Phu Quociin verrattuna tämä mantereella sijaitseva kohteemme oli vuoristoisempaa ja hiekkadyynimäistä. Nha Trangin ilmasto on täydellinen. Alimmillaan neljäänkymmeneen vuoteen lämpötila on yöllä laskenut 17 asteeseen ja vaikka matkustimme sadekauden lopulla oli ilma koko lomamme ajan lämmin ja aurinkoinen. Vuorten syliin jäävän Nha Trangin kuulemma yleensä vieläpä kiertävät taifuunitkin. Eli aika bueno mesta! Voin suositella!




Paikallisten vaatetuksesta pitää nostaa esiin spesiaali asia. Perinteinen naisten yläosa on pitkäliepeinen paita tai tunika, jossa on sivuissa kylkiä paljastavat halkiot. Kyseisiä naisten yläosia näki niin juhlavammissa asuissa kuin ravintoloiden ja resorttien henkilökunnallakin. Senkin opin, että vietnamin kielessä on kuusi toonia, kun kiinassa on neljä. Toonit ovat sanojen kirjainten kohdalla nousevia ja laskevia äänteitä, jotka kyllä haastavat kiinan kielessäkin - mutta vietnamissa niitä siis vieläkin enemmän :D!




Vietnam ja Nha Trang on täynnä iloisen kirkkaita värejä. Värejä temppeleissä, neonvalokyltteinä, luonnossa ja ruuassa.

Aasialaiseen tyyliin katuja reunustivat ulkoruokalat muovituoleineen. Paikallisesti tuotettuja tuotteita ovat kahvi, cashew-pähkinät, riisipaperi ja kuivatuista palmunlehdistä tehdyt kartionmuotoiset hatut. Turismi on selkeästi kasvattamassa suosiotaan seudulle, sillä rakenteilla oli monen monta resorttia. Tosin infrastruktuuri kaduilta puuttui edelleen monelta osin ja kävelykaduttomilla teillä taksiamme vastaan tuli kerran vapaana jolkottanut lehmälauma. 



Joulua ja uutta vuotta juhlistimme ohjelmantäyteisissä ja kovaäänisissä illallisjuhlissa. Vuosikymmenen vaihduttua palasimme kotiin Shanghaihin ja vielä samana iltana sairaalan ensiapuun, sillä esikoisemme toisen lennon laskeutuessa alkanut korvakipu yltyi parin tunnin kuluessa infernaaliseksi korvan paineiden alettua laskea. Siitäkin selvittiin ja ensiapukokemus Shanghai Family Unitedin sairaalassa oli oikein miellyttävä: hoitoon ja omaan huoneeseen pääsimme heti.




Muuten ilmassa alkaa olla lähdöntuntua. Muutto ja lennot on varattava, ja erityisesti koirien maasta vienti ja Suomeen tuonti on taas nostanut vähän kylmää hikeä pintaan. Hoidettavia asioita on taas pitkä lista, mutta juurihan teimme vastaavaa to do -listaa ja aikataulutusta kalentereihin tänne muuttoon liittyen. Mihin on kulunut nämä kaksi vuotta? Mitä mahtaa olla luvassa tänä vuonna? Edessä on jälleen kutkuttavaa jännitystä uudesta polusta elämän matkalla.


Mahtavia seikkauluja kaikille vuoteen 2020 toivoen, Tiina

Kommentit